Venäläinen kirjallisuus

Natalja Štšerba ”Maaginen avain” (2011) Часодеи. Часовой ключ

Natalja Štšerba on venäjänkielinen kirjailija, joka kirjoittaa teinifiktiota ja fantasia-genressä. Hän on syntynyt Valkovenäjällä, pitkään asunut Venäjällä ja tällä hetkellä asuu Ukrainassa. Vuonna 2010 hän voitti palkinnon “Uusi lastenkirja” (Новая детская книга). Hänen suosituin kirjasarjansa on “Tšasodei”, joka on käännetty ukrainaksi ja puolaksi.
Kaikki ovat olleet joskus lapsena kiinnostuneita maailmasta, joka sijaitsee kellojen takana.  Ehkäpä joku pieni keiju siirtää nuolia ja pitää huolta mekanismista. Paljon myöhemmin huomattiin, että ajan käsite on hieno asia ja neljäs ulottuvuus on todellinen. Tällä tavalla oli syntynyt ”Maaginen avain” ja maailma, jossa kellojen avulla syntyy taikuus. 

Satu, jonka Štšerba loi, on alusta loppuun slaavilainen. Tätä korostavat päähahmo nimeltä Vasilisa Ogneva ja kirjassa etsittävä, kaksi maailmaa pelastava kukka, joka on legendaarinen juhannuksena kukkiva tulipunainen kukka. Erityistä huomiota kirjassa kiinnitetään kelloihin ja kaikenlaisiin kellojärjestelyihin. Niissä on paljon salaisuuksia – eksplisiittisiä ja symbolisia, teknisesti kuvattuja maagisia ilmiöitä – kaikkia, mitä kirjailija on vaivalla kerännyt vuosien varrelta.

Lyhyesti kirjan maailmasta:

On olemassa kaksi erillistä maailmaa: Ostala, meidän Maa ja Eflara, maaginen maailma, joka hallitsee aikaa. Siellä asuu myös vaaleita ja tummia keijuja, ja kansoja hallitsemassa valkoinen ja musta Kuningatar. Eflaran asukkaat voivat liikkua meidän maailmaan melkein vapaasti. Lähes jokainen, joka asuu Eflarassa, unelmoi kelloseppäurasta, mutta se mahdollisuus annetaan vain eliitille, ja jopa eliittien kelloseppäperheessä joskus syntyy Feiroja, lapsia, joilla ei ole maagista lahjakkuutta.

Tärkein sankarimme  Vasilisa Ogneva on kolmetoista vuotias tavallinen tyttö, joka ei tiedä mitään toisesta maagisesta maailmasta eikä siitä, että hän on todella vahva ja lahjakas kelloseppä-taikuri. Ei ihme, että hänen liittolaisensa ovat aina auttamassa häntä ja toisaalta hän on niin vihattu. Kirjassa on käytetty paljon kliseisiä menetelmiä, mutta maailman rakennus ja taikuussysteemi ovat alkuperäiset.

Hyviä tässä lastenkirjassa ovat lasten hahmot, heihin uskoo helposti. Ehkä ne ovat joskus hieman epäjohdonmukaisia, mutta se ei pistä silmään. He ovat kuitenkin todellisia. He ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kehittyvät, eivät seiso paikallaan.

Kirjan kieli on puhdas, metaforinen ja ottaa myös huomioon sen, että kirja on tarkoitettu (pääasiassa) nuorille. Juoni ei ole niin lineaarinen kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Lapsi, tyttö Vasilisa, orpo, joka kasvaa hänen eräänlaisen “isoäidin” luona, yhtäkkiä löytää isänsä, sisaruksia  ja uuden maailman. Hän löytää taikaa, jossa elää kelloseppiä, keijuja ja kaikkea muuta hyvään fantasiakirjaan kuuluvaa. Kyseessä on omavarainen, riippumaton maailma, joka on samalla täynnä tunnistettavia yksityiskohtia.

Tämän lisäksi kirja on erittäin elokuvamainen. Uskon, että jos Venäjältä löytyy oma Tim Burton, tarinasta tulisi hieno, ehkä jopa samankaltainen (muttei ainakaan pahempi) kuin Harri Potterin tarina. Kyllä, täytyy pitää mielessä, että kirja Vasilisasta ei toista jo tiedossa olevia fantasiatarinoita. Maaginen maailma on täysin omavarainen.

Kirjaa voi vapaasti suositella teinille ja aikuisille, jotka yhä rakastavat hyviä satuja. Kirja pistää miettimään aikaa ja sen käyttöä. Se on kiehtova, ajatuksia herättävä ja sen voi lukea alusta loppuun päivässä.

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s