Venäläinen kirjallisuus

Maria Pankevitš «Ilohormoni» Гормон радости

Vankilaelämä ei ole uusi teema venäläisessä kirjallisuudessa. Aleksandr Solženitsyn, Varlam Šalamov, Sergei Dovlatov ovat kirjoittaneet tästä kirjoja. Vankilateemasta on tullut taas kuuluisa, kun Netflixin tuottama sarja ”Orange is the new black” on saanut suurta huomiota yleisöltä. Eli vankiloista on puhuttu ennen sitäkin, kun Maria Pankevitšin kirja ”Ilohormoni” ilmestyi vuonna 2015.

d09fd0b0d0bdd0bad0b5d0b2d0b8d187

Maria Pankevitš (1986) syntyi Leningradissa ja valmistui toimittajaksi Pietarin yliopistosta. Hänen isänsä oli töissä vankileirillä, ja vaikka lapsille ei ole tästä kerrottu, kirjailija muistelee, että vankilateema on aina ollut hänelle läheinen. Myöhemmin elämässä isän tarinoista Pankevitš on saanut inspiraatiota kirjaansa. Hänen esikoiskirjansa on saanut huomiota lukijoilta ja oli «Национальный бестселлер» (Kansallinen bestseller) palkinnon ehdokkaana vuonna 2015.

Poliisivankila on hirvittävä paikka, johon kerääntyy kaikenlaisia naisia. Lukijan edessä seisoo narkkareita, bisnesnaisia, vanhoja akkoja ja nuoria ilotyttöjä. Jokaisella on oma tarinansa. Päähahmo kertoo oman tarinansa nuoruudestaan ja rakkaudestaan. Voi vapaasti sanoa, että tämä on kertomus naisvankien elämästä Venäjällä, eikä kirjoittaja kaunistele todellisuutta. Pankevitš käyttää likasta puhekieltä, kuvailee tilanteita mahdollisimman ällöttävästi. Lukija itse päättyy vankiosastoon ja nukkuu luteilla, sairastuu tuberkuloosiin ja odottaa tuomioistuimen päätöstä. Teksti hajaantuu eri osiin, ja jokainen osa on hyvin värikäs ja tuntuu epäilemättömän aidolta.

Tarinoissa on paljon julmuutta ja järjettömyyttä, mutta mukana on myös erikoista huumoria, joka ilmeisesti korostaa yleistä kerronnan eksotiikkaa. Jokainen tarina on liian lyhyt ja näyttää siltä, että Pankevitš ei halua vaivata lukijaa kertomalla jotain liian banaalia. Hän kertoo vain mehukkaimman ja hirvittävimmän osan naisvankilan elämästä.

Naisvankien tarinoiden lisäksi on vielä kaksi osaa, josta yksi on kirjoitettu kirjeen muodossa ja toinen on aika pitkä tarina kertojan elämästä. Näitä osia lukiessa tulee esiin kirjailijan oikea ja ei säälittävä muoto kirjoittaa tästä aiheesta. Esillä on paljon alkoholia, huumeita, päihteitä, seksiä. Siitä huolimatta kirja on erittäin kiinnostava ja lukemisen arvoinen.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s