SVS-lukupiiri · Venäläinen kirjallisuus

Ljudmila Ulitskaja ”Vihreän teltan alla”

”Loputtomasti haukumme Stalinia, mutta kuka on kirjoittanut neljä miljoonaa syytöstä? Sergei Dovlatov ”Zona”.

Jokaisesta Ulitskajan julkaisemasta kirjasta tulee bestseller eikä ole olemassa ketään muuta kirjailijaa, joka on saanut niin paljon palkintoja. Hän on saanut palkintoja Venäjän rajojen ulkopuolella: Ranskassa, Italiassa, Saksassa. ”Vihreän teltan alla” on ilmestynyt vuonna 2010 ja sen olisi pitänyt olla kirjailijan viimeinen romaani. Romaanin kirjoittamiseen meni neljä vuotta. Se on saanut erittäin paljon negatiivista palautetta lukijoilta ja kriitikoilta. Romaanin perustana on ollut pieni novelli, jonka Ulitskaja kirjoitti yli kymmenen vuotta sitten. Ideasta kehittyi kuitenkin suuri ja hän päätti kirjoittaa romaanin. Lisää Ljudmila Ulitskajan elämästä voi lukea tästä.

”Vihreän teltan alla” on romaani dissidenteistä, toisinajattelijoista, tai ainakin näin voisi ajatella lukiessa kirjaa. Juoni ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Lukija tutustuu kolmeen poikaan, jotka olivat syntyneet toisen maailmansodan jälkeen, kasvaneet 1960-luvulla ja kokeneet Neuvostoliiton valtaa omilla hartioillaan.

Kolme ystävää, kolme hyvin erilaista kohtaloa, kolme täysin erilaista asennetta. Heidän lapsuutensa, nuoruutensa, kypsyytensä… Voittoja ja tappioita, onnea ja onnettomuutta, ystäviä ja vihollisia.  Ja ennen kaikkea läheisyydessään on aina Neuvostoliitto – suuri ja mahtava, valtava, kauhea, pelottava. Se on kuin iso kone, joka katsoo kaikkia hiljaa, puristaa voimillaan, tappaa armottomasti. Romaanissa huomio ei kiinnity ainoastaan Mihaan, Iljaan tai Sashaan. Ulitskajalla on tapana kirjoittaa paljon, ja siksi tutustumme muiden ihmisten kohtaloihin, jotka ovat omalla tavallaan kiinnitetty päähenkilöihin.

Tässä teoksessa Ulitskaja paljastaa Neuvostoliiton toista puolta. Hän aloittaa tarinan kertomalla kolmesta ystävästä ja heidän nuoruudestaan, koulustaan. Hän kertoo uudesta kirjallisuuden opettajasta, jota kaikki ihailevat ja joka vaikutti heihin omalla asenteellaan. Jokaisen ihmisen kohtalo ei ole helppo. Onnellista loppua ei pääse näkemään. Tulevaisuus on synkkä ja kauhea. Näin on kuitenkin ollut silloin, Ulitskaja väittää.

Viime aikoina on ollut tapana ihastella Neuvostoliiton elämää. Ihmiset väittävät, että silloin oli helppo elää, kaikki oli toisin. Ulitskaja näytti romaanissaan, ettei näin oikeastaan ollut. Vaikka hän ei ole ainoa, joka on kirjoittanut tästä aiheesta, hänen romaanistaan on tullut erittäin vakuuttava. Hänen mukaansa totalitaarisen vallan rikkinäiset kohtalot toimivat varoituksena niille, jotka kaipaavat sitä elämää.

Kirjassa näkyy ydinkuvia, jotka kirjailija jatkuvasti alleviivaa. Ensinäkin voidaan miettiä, mitä ”vihreä teltta” tarkoittaa. Kirjassa se mainitaan vain kerran, silloin kuin yksi naishahmoista näkee unta ennen kuolemaansa. Vihreä teltta voi olla nykypäivän ja menneisyyden sovintoa. Se on tavallaan yhtäläisyyden symboli. Toinen Ulitskajan mainitsema teema on kasvu. Milloin lapsi kasvaa aikuiseksi? Mitä se oikein tarkoittaa? Kirjailijalla on siihen oma vastaus, erittäin syvällinen ja tieteellinen.

Ulitskaja kuvasi tämän ajanjakson vahvasti ja osasi näyttää mitä tarkoitti olla dissidentti. Hän näytti sellaisen ajanjakson, joka heitti lahjakkaimmat lapsensa vankiloihin, työleireille. Sen kauhean aikakauden, joka rikkoi ihmisiä, heidän sukulaisiaan, pakotti pelastamaan itsensä pettämällä muita. Ei George Orwellin ”1984”, mutta lähellä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s